lauantai 23. tammikuuta 2016

Nunohuovutusta; muisto menneestä käsityökoulun syksystä.

Olen kolme vuotta käynyt aikuisten käsityökoulua ja nyt on meneillään viimeinen eli neljäs vuosi. Jo valmiiksi surettaa, että ihan kohta joudun jättämään hyvästit tälle ihanalle arjen henkireiälle. Vielä olisi edessä portfolion teko. Portfoliota varten on mukava muistella välillä menneitä ja esitellä tekemiämme kivoja juttuja täälläkin.



Lampunvarjostin nuno-huovuttamalla

Käsitykoulussa syksyllä 2015 opiskelimme lyhyen kurssin verran nuno-huovutusta. Ideana oli, että esihuopaan yhdistettiin erilaisia materiaaleja, esim. pitsiä, kangasta, kimallekuituja, organzaa, sifonkia jne. Huopa ikäänkuin "liimattiin" kankaaseen kiinni rullaamalla niitä kuplamuovin sisällä kera tulikuuman veden ja saippuan. Mielessäni oli alusta lähtien kaapin perällä lojuva lampunvarjostimen runko, jolle en ollut aikaisemmin keksinyt mitään päällistä. Kangaskaupasta löysin ihanan kimalteisen pitsiverhon palan, tietenkin oranssin, joka on ehdottomasti yksi lempiväreistäni.

Lötköpötkön puolikkaalla rullaaminen, saippuoiminen ja tulikuumalla vedellä läträäminen oli aika työlästä hommaa. Seuraavana päivänä löytyi ihan uusia, kipeitä lihaksia sekä hartioista että selästä. Alla muutamia kuvia eri vaiheista.


Alkuperäinen, kimalteinen pala pitsikangasta.
Nuno-huovutettu pitsikankaan ja luonnon valkoisen 
esihuovan pinta.


Huovutuksen jälkeen. Reunaan jätin suikaleen pitsiä
huovuttamatta


Puolikas lötköpötkö, saippuaa ja astia kuuman veden lisäämiseen työhön.


Huovutus tarkemmin ottaen tapahtui näin: Pöydälle kumimatto. Kahden kuplamuovin sisälle pitsikangas, joka oli harsittu kiinni esihuopaan ja lisäksi vedenkeittimestä kuumaa vettä ja saippuaa. Koko paketti rullattiin pötkön ympärille ja päälimmäiseksi vielä pala lakanaa. Tätä pakettia sitten sitkeästi rullattiin edes takaisin. Välillä se avattiin, puristettiin kylmentynyt vesi pois ja kuumaa vettä tilalle. Näin rullaamalla huopa tarttui hiljalleen pitsikankaaseen kiinni. Sitten kun pala oli riittävästi huopunut eli tarttunut kiinni pitsikankaaseen, se huuhdeltiin hyvin ja kuivattiin tasona.

Lampunvarjostinta en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt. Luultavasti oikeaoppisia tekotapoja olisi ollut monia, mutta koska en juurikaan jaksa kahlata ohjeita läpi, päädyin tekemään siten miltä itsestä hyvältä tuntui. Minulle tyypillistä, kaikki täytyy itse kantapään kautta kokea ja oppia. No, päädyin kasaamaan varjostinta paloista käsin ompelemalla. 


Syntyihän siitä varjostin makuuhuoneen kattoon! 


lauantai 16. tammikuuta 2016

Työn alla kämmekkäät naiselle ja miehelle:

















Sisu päivystää laaduntarkkailijana siellä missä neulon eli yhteinen projektimme on nyt kämmekkäät sekä miehelle että naiselle. Hetken pohdittuani päädyin aloittamaan työn korinpohjatyylisellä kuviolla, koska en ollut sitä tehnyt koskaan aikaisemmin ja pinta näytti niin hauskalta. Kämmekkäät menevät paljon käsillään tekeville ystäville, joten ajattelin niiden pysyvän paremmin menossa mukana, jos teen ranteen kohdille resorin. Sitten vielä peukalokiila ja anopin valepalmikolla kämmenen päälyosa ja alapuoli tavallista sileää neuletta. Lanka on harmaata Novitan 7 Veljestä.